sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Nyt on mennyt jo
tenkin.aivan päin mäntyä. Kaveri joutu sairaalaan. Päässyt jo pois sieltä mutta kuitenkin. Oli tossa toi yks säbä turnaus joka meni penkin alle. Tosin siellä opin yhden asian sen miltä tuntuu kun joku oikeesti välittää. Mutta muuten kaikki on.perseestä. Tuntuu kuin olisin pala palalta kuolleempi. En kestä enää yhtään pettymystä eikä uhka laitoksen vaihdosta helpota oloa. Haluaisin puhua kaikesta tästä jollekkin mutten pysty.







"Hiljaisuus valtaa hämärän huoneen,
tuskaa sen tiedän minulle tuoneen.
Valo kirkas häikäisee ikkunasta,
tuudittaa pientä koiranpoikasta.
Rakas koira valolta silmänsä sulkee, 
tietämättään kohti taivasta kulkee."

R.I.P Kultakedon Mona Magdalena 
"Madde"
9.5.2004 - 16.5.2014

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti